maanantai 18. maaliskuuta 2024

Hillityimmät pääsiäiskoristukset

Ai että millaisessa valokylvyssä on parin päivän aikana tämä pikkuinen huusholli ollutkaan! Tekee niin paljon tuo tuore lumipeite auringonvalon kanssa, että kirjaimellisesti häikäisee täällä sisälläkin. 

Intouduin laittamaan vähän pääsiäiskoristuksia esille ja minun tapauksessani ne ovatkin hyvin, hyvin hillittyjä, tuskin huomattavia jopa. En ole oikein koskaan ollut innoissani pääsiäiskoristeista niin kun esim. joulusta olen ja joinain vuosina skipannut moiset kokonaan, mutta nyt viime vuosina olen ruukannut laittaa edes jotain, ettei nyt ihan vallan pääsiäisetön koti ole.

Puska kuivattua harsokukkaa kaverinaan kouluaikainen pupunkorvainen savesta muotoiltu elävän mallin työ ja keväisen vihreä hajuvesipullo, siinä on pääsiäistä tarpeeksi minun makuuni tuossa eteisen lipaston päällä.

Ja sopii niin hyvin tähän ihanan raikkaaseen valoon tämä asetelma ja huoneen tyyliin tietysti myös. Kivan kepeä ja hitusen hauska, mutta erityisesti omiin silmiini aivan ihana.

My very, very, very toned down easter decorations in the hall. I made that bunny-woman statue back when I was a young student in art school and love to use it as a easter deco. Paired with a bunch of dried flowers and a green perfume bottle it makes the perfect arrangement in this bright little hall.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Puutarhakeramiikkaa

Piti päästellä pari puutarha-aiheista savi-inspiraatiota valloilleen jo aiemmin, mutta ne odottelivat ja kypsyivät vielä tovin pidempään ja pulpahtivat ajatuksesta esineiksi vasta aivan muutama päivä sitten, kun tartuin toimeen ja tein pois kuleksimasta pari rästikahvikuppia, munakennoa ja varsia ja helmiä sienituulikelloihin ynnä muuta.  Nämä uutuudet ovat osin vain ihan prototyyppejä, joita testailen, että miten toimisivat parhaiten siinä mihin niitä olen ajatellut.

Näistä aivan mielikuvituksestani nykäistyistä (ei siis mitään tarkkaa lajia) kukkasista olisi nimittäin tulossa sellaisia kukkapenkkeihin kepinnokkaan asetettavia pieniä perhosten ja muiden pörriäisten juoma-astioita tai ihan vaan koristeita riippuen miten hyvin pitävät tuon muotonsa uunissa. Tein kahta eri mallia ja ajattelin lasitella noiden toiset parit värikkäiksi ja jättää toiset ihan vaan yksivärisiksi, ehkä jopa vaan sellaisiksi luunvalkoisiksi. 

Tein myös tuollaisia onttoja kartoita, joita mielessäni näen herkullisin värein pilkullisiksi lasiteltuina, vähän niin kuin sieninä myöskin kukkapenkeissä ja kepin nokissa. Näitä olin ajatellut esim. pihtihäntäisiä tai muita öttiäisiä varten ja miksei vaikka pajukeppien tukemiseen. Varmasti aika monikäyttöisiä koristuksia olisivat tällaiset myös.

Ja pitihän se tietty tehdä vielä yksi tuollainen unikon siemenkota ihan vaan, että pääsen testailemaan miltä tuo näyttäisi kukkapenkissä tikun nokassa tönöttämässä. Hauskin olisi ehkä vaaleanvihreänä, mutta ans kattoo nyt, jos se mieli matkalla muuttuu ja tuleekin samanvärinen tästä, kun siitä isommastakin.

Ja nyt pitää taas malttaa odotella, että nämä ensin valmiiksi saan ja sekös nyt onkin ihan erityisen vaikeaa, kun haluaisin hetimiten tehdä noita ihan älyttömästi lisää. Mutta ensin pitää testata että kaikki menee kohdilleen ja sitten vasta voi päästää tämän idean täysin valloilleen.

Made some pottery for the flower beds. Those flowers are meant to be little water holders for insects and those cones are for nesting or pest control or to hold obelisks together. All will look so pretty and fun at least in my mind. these are on their way to the kiln and I need to hold back a little before I can make tons more, but those need to be tested first before I can call them products.

tiistai 12. maaliskuuta 2024

Mudanvihreä muutos

Sunnuntai meni mukavasti sohvaa maalaillessa täällä, kun en ollut älynnyt hankkia isompaa sivellintä ja sipsuttelin sen tuollaisella varsin kapoisella, mutta pehmeällä pensselillä kauttaaltaan kahteen kertaan. Tunsi eilen myös hyvin lihaksissaan, että on könynnyt pitkin lattioita tuolla maalia sipsuttelemassa, mutta kylläpä vain kannatti, sillä lopputuloksesta tuli ihan huikean hieno!

Nyt kun soffa on uudessa värissä tulee siitä mielestäni vieläkin kivammin muodot ja yksityiskohdat esille. Ristin tuon Olivia-nimisen sävyn mudanvihreäksi, koska siltä se mielestäni näyttää, toisessa valossa enemmän ruskea ja toisessa vihreä. Väri myös saa soffan näyttämään silmiini hieman pienempikokoiselta, vaikka milliäkään se ei kyllä tässä prosessissa oikeasti kutistunut. Ehkäpä se, ettei se enää niin selkeästi sovi tähän keittiön värimaailmaan vaikuttaa tähän.

Kaksi kerrosta kalkkimaalia täytti mukavasti sohvan pieniä kolhuja ja halkeamia ja pinnoista tuli silkkisen sileät, eikä mihinkään enää tartu käsi kiinni samanlai, kun ennen maalia.

Maalasin myös sen itulaatikon, mutta sitä en aio tässä käyttää sitten terassilla kesällä. Se pistetään varastoon samoin kun se topattu vanerilevy, joka kantena palveli ja tilalle askartelen tyyliin sopivan, mutta laidattoman sohvaa hiukan syvemmän laverin, jolla saadaan vähän enemmän mukavuutta tässä loikoilemiseen sitten.

Himmailen myös vielä sen vahan kanssa, kun pitäisi ensin päästä sovittelemaan soffaa terassille ennen kun voin päättää tarvitaanko sitä lainkaan tuon värin päällä. Sovitushommiin en vaan pääse vielä varmaan kuukauteen sillä terassilla on mukavan kiinteä kasa katolta pudonnutta lunta, jonka sulamiseen menee varmasti vielä tovi poikineen.

The new color in this old bench is so good and the feel of the chalk paint makes it even better. I can't wait to try this out on the deck, but there's still a big pile of snow there that I need to wait to melt away. Maybe in a month I can finally see how this looks in it's place. Till then it's stored away.

lauantai 9. maaliskuuta 2024

Kurvikaunotar keittiön tukkeena

Menin ja ostin sitten tällaisen vanhan sohvakaunokaisen torista männä viikolla. Ihan ei ole sopiva meidän keittiöön, eikä se sinne ole tulossakaan, vaan kesäksi terassille. Eikä värimaailmakaan sinne tällaisena natsaa niin sekin muutetaan vielä vähän vähemmän valko-romanttiseksi, tuo kun ei tämän soffan alkuperäinen väri ole muutenkaan.

Ihastuin tämän kaunottaren kurveihin ja hillittyyn kauneuteen niin paljon, ettei se kovin paljoa edes kirvellyt maksaa suorilta siitä pyydetty parisataa. Mielessä oli ollut löytää joku tämänmoinen ja kiire tulisi jos nyt vasta aloittelisin etsintää, niin tartuin samoin tein tarjoukseen ja sohva muutti meille. Nyt on rauha mielessä, kun tietää että terassityyli ensi kesälle on aivan täydellinen tässä huushollissa, asia, jota olen suunnitellut jo viime syksystä asti.

Uutta väriä miettiessä piti ottaa huomioon, etten tiedä mitä tuo valkoinen maali alkujaan on, eikä sen pois hiominen tahi muu poistaminen tule kysymykseenkään kalusteen iän ja pintojen pienten kolosten ja klompsujen vuoksi, joten vain päällemaalaus olisi nyt järkevintä, mutta sellaisella maalilla, joka varmasti tarttuu ja pysyy. Huomioon täytyy ottaa myös se, että viettää kesän terassilla, katoksen alla, mutta saattaa sinne jokunen vesitippa joskus eksyä ja ilmankosteus muutenkin erilainen, kun sisätiloissa. Eli jotain nättiä, tarttuvaa ja säänkestävää ja sehän olikin sitten ihan helppo valinta se.

Kalkkimaaliahan sen olla pitää. Haluan soffasta mahdollisimman tumman ja jos tuo Olivia-sävyn maali ei sitä yksistään tee niin ostin kaveriksi vielä ruskean vahan, jolla sitä väriä voi sitten tarpeen vaatiessa vähän patinoida. Ekaa kertaa minulla testissä tämän sarjan maalit ja nekin valikoitui tähän ihan sen perusteella, että mistä löytyy se sopiva sävy ja tämä oli lähinnä mieluisinta. 

Huomenna olisi tarkoitus sutaista siihen uusi maali pintaan ja sitten toivon mukaan ensi viikolla siirtää se toviksi vielä varastoon tuosta keskeltä keittiötä, näissä neliöissä kun ei ole liiemmälti tilaa säilytellä noin isoa asiaa ihan kesään asti.

Got this beautiful ofld wood sofa last week and need to change it's color to something more in to my taste. It's going for our deck for the summer and needs to fit in with the rest of the furniture and with this oh-so-romantic-white coat on it, it does not. With this olive green chalk paint I think this sofa will look oh-so-much-better.

torstai 7. maaliskuuta 2024

Hauskuuksia keramiikkauunista

Keramiikkauunista tuli juuri satsi hauskuuksia, joita muovailin tuossa tammikuulla ensi joulua jo ajoissa ajatellen. Seassa myös pari itselle tulevaa aarretta, kuten tuo iso unikon siemenkota, josta tuli kyllä just niin ihana kun ajattelinkin.

Hauskoja tuli myös piparkakkureunaisista maljakoista, kynttilänjaloista punaisesta ja pilkullisesta, vaikka vähän skeptinen taisin aluksi olla tuon onnistumisen suhteen, mutta onnistuikin sitten yli odotusten. Hauskan pirtsakoita myös muihinkin vuodenaikoihin, kun vaan siihen jouluun.

Erittäin innoissani olen myös tästä uudesta vaaleanpunaisesta lasitteesta, joka tekee kyllä niin karkkimaisen lopputuloksen, ettei tosikaan. Nyt melkein harmittaa, että testasin sitä vaan tähän yhteen pieneen simpukkakippoon, kun olisin voinut lasitella sillä niin paljon enemmänkin. Noh, ensi satsissa sitten varmasti enemmän tätä ja ehkä myös jotain uusia tämän värin inspiroimia esineitäkin...

Tein myös ensimmäistä kertaa ikinä munatelineitä ja ainakin näin ensimmäisellä näkemällä näyttävät sekä toimivilta, että superhienoilta. Pitää testata vielä oikeiden kananmunien kanssa ja miksei vaikka suklaistenkin, koska kohtahan se pääsiäinenkin jo on.

Sitten sieltä uunista tuli vihdoin nämä joulumarkkinoille aikomani kuusenkoristeet, jotka jäivät kyydistä tilanpuutteen vuoksi. Nyt on niissäkin hienot vaaleansiniset ja -vihreät pinnat ja voin kasata ne valkoisten helmien kanssa pieniksi enkeleitä muistuttaviksi hahmoiksi, jollaisiksi ne suunnittelinkin, nythän näyttävät vain tuollaisilta reiällisltä lätkiltä tuossa.

Oli siellä myös vielä paria erilaista kynttilänjalkaakin ihan vaan, jotta on tarpeeksi vaihtoehtoja, joista valita. Savesta on niin hauska myös tehdä kaikenlaisia muotoja ihan vaan kokeeksi.

Nyt näistä pitää hioa vielä pohjat ja pistää hintalaput kiinni ja sitten ne voivat alkaa odotella, että millaisiin uusiin koteihin ne sitten joskus päätyvätkään.

New batch of pottery straight out of the kiln. I'm so thrilled that the polka dots work so well and the new pink glaze is so delicious. Can't wait to get to try it on other pieces too.

tiistai 5. maaliskuuta 2024

Gingham style

Kuin varkain on hiipinyt rakkaus ruutukuosisiin tekstiileihin sydämeeni, mutta sekös vaan on kuulkaa ihanaa, kun ihaniahan tuollaiset ruudukkaat kankaat ovat. Niin ihania, että niitä haluaa jo ruveta pukemaan päällensäkin. Tämän ruutumekon ostelin jo männä keväänä ja tuunasin sitä sen verran, että nappasin helmasta osan ja tein siitä taskut, koska minulla pitää aina olla mekoissa ja tunikoissa taskut - ei niitä muuten voi päällään pitää. (Mekko on merkiltään Monki.)

Ruudut ovat päätyneet sänkyynkin tämän vasta hankitun kuminauhalakanan muodossa. Just sopivasti, muttei yhtään liikaa ja toimii niin kivasti kaikenmoisten pikkukukkakuosieni kanssa ja tekee tuossa nukkujankin varsin onnelliseksi. (Tätä lakanaa löytyy nyt H&M Homesta, jos jollakulla heräsi himo samanmoiseen.)

Pyyhkeitäkin löytyy ruutukuosissa pariakin eri lajia. Tykkään pitää vessan käsipyyhkeinä näitä keveämpiä keittiöversioita, koskapa kuivahtavat niin paljon sukkelammin kuin paksummat varsinaiset käsipyyhkeet. Lämmin beige ruutu sopii myös mielestäni kivasti tämän vanhan oven ja ammeen päällä olevan puutarjottimen kanssa tuoden tilaan leppoisaa fiilistä. (Pyyhkeet osteltu pari vuotta sitten Rustan alelaarista.)

Olkkarissa kuvasin nämä kaksi tyynynpäällistä, jotka yleensä palvelevat kesällä terassin sohvalla istujien pehmusteissa. Nyt ei vaan ihan ole vielä terassikelit kohdillaan niin piti vaihtoehtoinen paikka näille keksiä. Toisen olen itse ommellut ja toinen löytyi kirppikseltä viime kesänä onnekkaasti sille kaveriksi.

Keittiössä on toinen setti ruutupyyhkeitä käytössä. Nämä metsästin pari vuotta sitten Citymarketista ja ajelin ihan toiseen kaupunkiin sitä varten kun oman kylän kaupassa ei ollut valikoimissa. Silloin oli ihan hirvittävä pakko saada keittiöön sopivat ruutupyyhkeet ja onneksi löysin, kun ovat vieläkin kivat käytössä. 

Mutta on meillä ollut ruutukuosia jo vuosikausia täällä, kun lapsella oli joskus teininä tällaiset vähän isommalla ruudukolla olevat pussilakana ja tyynyliina. Ne ovat täällä vieläkin tallessa ja välillä käytössä, mutta vain tällai toisinpäin, ettei toisen puolen iso tekstipainatus näy. Se oli sitä aikaa kun semmoiset olivat kovasti muodissa ja nyt eivät enää sitten yhtään. Mutta ruudukko on niin kiva, että seilaavat aina silloin tällöin käytössä sisustuksessa, kuten nyt vaikka tässä sohvalla ja kuten kuvasta näkyy miellyttää ihan selvästi myös perheen karvaisempiakin jäseniä.

Mutta ihanaa on kun on vähän pieniä ruutuja siellä sun täällä, se on jotenkin vana niin mukavan kotoisan ja leppoisan näköinen kuosi ja saa aina hyvälle tuulelle. Ehdottomasti lisääkin saa tähän huusholliin tulla jos vaan sellaisia sopivia ehdokkaita tulee jostain vastaan, jotka saavat sydämessä vähän läikähtämään.

I just love gingham and have gotten a lot of  different fabrics with it over the recent years.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Lasikko uudella lasilla

No nyt on uusi lasi paikallaan vanhan vitriinin ovessa.  Paikallinen lasiliike leikkeli sen pahvimallini mukaan ja minä askartelin sen paikalleen samoin tein, kun kotiin sen sieltä hain eikä kukkarokaan keventynyt kun kahdeksantoista euron verran, kun kuitenkin oli niin pieni palanen lasia kysesssä.

Nyt on hauskaa kun molemmista ovista heijastaa ja jo kaukaa näkee että lasithan ne siellä on Pysyy aarteet turvassa, eikä sisältö enää pölyty samaan tapaan, kun toisen puolen ilman lasia ollessaan. Rusettikin istuu niin kun pitää.

Olin ensin vähän jännittynyt, että miten saan kitit sitten nätisti siihen uuteen, mutta kun katselin tarkemmin tuota toista ovea, johon myös jossain kohti on uusi lasi vaihdettu, totesin, että yhtä nätisti saan kyllä varmasti laitettua, kun tuo edellinenkin tekijä on tuon kitin tuonne sorkkinut.


Ja niinhän se sinne tuli laitettuakin. Ajattelin, että pysyy lookki yhtenäisenä sitten molemmin puolin, kun näkyy selvästi tuo "käsityön jälki". Pyörittelin pellavaöljykitistä matosia, jotka painelin reunaan hyvin suurpiirteisesti, mutta sillai hyvin, että varmasti ajavat asiansa eivätkä liikaa vilku toiselle puolen.

Olin mitannut ja tehnyt pahvimallinkin niin hyvin hilkulle, että valmis lasi olisi voinut olla helposti millin isompi suuntaansa, mutta hyvä se on näinkin, kun justiinsa ulottui reunan yli joka puolella. Ainoa mikä oli vähän vaikeaa oli saada lasi asettumaan nätisti todella epätasaiselle pinnalle ilman suurempia kittimääriä sen alla. Toisen puolen lasissakaan ei ollut, niin pistin tähänkin puoleen niin vähän kun pystyin, ettei sitten näy liikaa etupuolelle ja eihän se lopputuloksessa sitten onneksi näykään.

Toinen hauska melkein källi oli, että onnistuin hukkaamaan lasiliikkeestä mukaan saamani lasituslangat ja kiireessä pistin sitten pienimmillä nauloilla mitkä varastoistani löysin, jotka vähän kitin alta vilkkuvat. Langat löytyivät vihdoin tänään keittiön pöydältä, kun aurinko paistoi sen verran kirkkaasti, että erottuivat sen puupintaa vasten, mutta vähän liian myöhään tälle hätähousulle.

Kaikesta kohelluksestani huolimatta lopputulos on mielestäni just niin hyvä ja hieno kun pitääkin olla. Jahka kitit tuolla rauhassa kuivettuvat pääsen vielä putsaamaan lasista kittiset sormenjälkeni, mutta koskapa eivät sieltä ihan hirveästi loistele niin asialla ei onneksi ole mikään kiire.

And the new glass is in the door. Looks almost identical to the previous glass job somebody has done to the other door at some point, so I'm very pleased with myself and the result.